Graafista suunnittelua ja vaeltamista, osa 2

Tää viikko ei oo oikein lähtenyt käyntiin. Mut nakitettiin tekemään flyeria yhteen infotilaisuuteen, eikä kukaan oikein ehdi/jaksa/osaa neuvoa sen tekemisessä. Latailin sit alkuviikosta uudet ilmaiset testiversiot Photarista ja Inkkarista ja katsoin ensin ihan innoissani YouTube Tutorialeja - pääsin aina ihan hyvin alkuun, kunnes jäin aina johonkin kohtaan jumiin ja turhauduin. Lopulta luovutin ja tein Wordilla yhden aika ruman testiversion (senkin tutorialia kyttäämällä, mutta se oli sentään simppeliä ilman turhaa hienosäätöä), joka oli työkaveristani ihan ok. Ehkä vois vielä pari päivää kuitenkin yrittää kikkailla paremmilla kuvankäsittelyohjelmilla ja etsiä jotain kivoja kuvia, oikein yrittää markkinoida tätä tapahtumaa ja laittaa sitten cv:hen maininta että tää räpellys liittyi jotenkin mun omaan alaan... Olla kunnianhimoinen (ja stressata samalla turhasta). Luulin muistavani Photarista enemmän, mutta en sit vaan osannutkaan. Loistava tulevaisuus graafisena suunnittelijana - not.

Töissä loppuu muuten hommat vähän kesken, ja oon ollut vähän turhautunut ja koti-ikävissänikin tällä viikolla - tai sitten tää johtuu vaan siitä, että oon syönyt kolmena päivänä lounaan yksin, on kylmä ja sataa. Tänään piti lähteä töistä aikaisemmin, mutta luulin että työkaverini tulisi viideltä toimistolle, ja odotin sitä sitten turhaan melkein kaksi tuntia, kun se ei sitten ollutkaan tulossa. Toisaalta ilman sitä venaamista en olisi käynyt Guardianin ja New Yorkerin nettisivuilla (Tosi hienot sivut, mutta 8-sivuisten artikkelien lukeminen netistä on vähän puuduttavaa. En muuten tajua Hesarin nettisivuja enää...) tai kuunnellut Prodigyn remixia Foo Fightersin biisistä. Ja oikeestaan on ihan kiva, että mulla on vihdoinkin aikaa lukea eri lehtiä, kirjoja, uutisia (muitakin kuin suomalaisia)... Sitä paitsi kirjoitusproggikset on ehkä alkaneet tuottamaan hedelmää, ja meinaan ehkä osallistua jopa National Novel Writing Monthiin, katsotaan nyt. En edes yritä kirjoittaa tuota 50 000 sanaa tai osallistua varsinaisesti tuohon kilpailuun, ei mulla ole edes mitään ideaa romaaniin :D Mutta tulisipahan kirjoitettua jotain aivan hömppää joka päivä.

Onneksi kohta on viikonloppu! Viime viikonloppu oli todella rentouttava ja saksan puhuminen non-stop (myös ns. syvällisistä asioista) oli parasta. Tori Amosin ja baijerilaisaksentin fiilistelyn lisäksi. Yövyttiin Valerien porukoiden loma-asunnossa, joka ei ollutkaan mökki vuorella vaan kerrostalohuoneisto entisessä hostellissa, hylätty respa, käytöstä poistettu ravintola jne. Vähän spookyt Hohto-fiilikset siis. Welcome to Hotel California? Ois ollu saunaa ja uima-allastakin, mut joku urpo unohti biksut kotio. Se siitä sitten. Spiegelau sijaitsee muuten Saksan ja Tshekin rajalla ja on Saksan kylmin paikka. No, ei siellä ollut kuin +5, eihän se tunnu missään.

Maisemia Rachelgipfelilta, äänsin sen vitsikkäästi englantilaisittain. Toinen vuori oli Luser, ette ikinä arvaa miten äänsin sen?

Always look on the bright side of life... Heh heh.

Tutustuin myös Valerien porukoihin ja sain niiden äipältä aivan ihanat värikkäät villasukat! Sunnuntaina ehdin viettää muutaman tunnin myös Münchenissä, taas vaihteeksi, ja käytiin taas Bayerischer Rundfunkissa. Pitäisiköhän hakea sinne läpällä töihin valmistumisen jälkeen, mikäli ura ei urkea Suomessa? Toisaalta höpöttäminen saksalaisessa radiossa on air on mulle täysin unmöglich. Mutta eihän sitä koskaan tiedä.